Aikuisten rokotukset

Valtion rokotusohjelman mukaan rokotetaan aikuisia kurkkumätää ja jäykkäkouristusta vastaan ilmaiseksi. Suojarokotteet tehdään perhelääkärikeskuksessa.

Rokotusohjelman ulkopuoliset rokotteet, jotka tehdään lääkärin suosituksesta tai henkilön omasta pyynnöstä, ovat maksullisia. Potilaan kustannuksella on mahdollista rokottaa sellaista tartuntatautia vastaan, jonka rokottamista ei rahoiteta valtion rokotusohjelman perusteella. Kysy lisätietoja perhelääkäriltä, perhesairaanhoitajalta, erikoislääkäriltä tai kätilöltä.

Voimassa oleva hinnasto on tässä.

Medicumissa on mahdollista saada rokotus seuraavia tauteja vastaan:

Tauti, jota vastaan rokotetaan

Rokotteen nimitys

Pneumokokkitartunta PREVENAR 13, SYNFLORIX
Puutiaisaivotulehdus ENCEPUR, TICOVAC
Vesirokko VARILRIX
B-hepatiitti ENGERIX-B
Kurkkumätä, jäykkäkouristus ja hinkuyskä ADACEL, BOOSTRIX
Tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko M-M-RVAX-PRO
Lapsihalvaus IMOVAX POLIO, POLIORIX
Ihmisen papilloomavirustartunta (HPV) GARDASIL (tyypit 5, 6, 11, 16, 18, 31, 33, 45 ja 52)
A-virushepatiitti HAVRIX, AVAXIM
A-virushepatiitti, B-virushepatiitti TWINRIX ADULT
Influenssa VAXIGRIPTETRA
Lavantauti TYPHERIX, TYPHIM VI
Keltakuume STAMARIL


Yleisimmät tartuntataudit ja niiden ehkäisy

Flunssa leviää kausittaisina epidemioina koko maailmassa. Flunssaa voidaan ennaltaehkäistä rokotteella, joka olisi hyvä ottaa jo ennen epidemiaa, lokakuusta alkaen. Flunssa alkaa nopeasti. Oireina ovat korkea kuume (38 °C ja ylikin), johon liittyy yskä, päänsärky ja kurkku- tai lihaskipu. Saattaa esiintyä myös hengitysvaikeuksia tai ripulia.

Flunssarokote ei tarjoa A-flunssaviruksen suuren muuntautumiskyvyn vuoksi pitkäaikaista suojaa. Tämän vuoksi flunssarokotteen koostumusta uudistetaan joka vuosi, ja uusi rokote suositellaan otettavan ennen flunssaepidemian alkua. Flunssarokote alkaa vaikuttaa terveillä henkilöillä 10–14 päivän kuluttua rokotuksen jälkeen, ja vaikutus kestää enintään vuoden. Flunssaa vastaan rokotetaan lapsia 6. elinkuukaudesta alkaen.

Ihmisen papilloomaviruksella, eli HPV:llä, on paljon genotyyppejä, joista jotkut leviävät sukupuolitartunnan kautta ja voivat aiheuttaa kohdunkaulasyöpää. HVP-rokote antaa suojan yleisimpiä kohdunkaulasyöpää aiheuttavia virustyyppejä vastaan. Rokote on 100 % tehokas naisilla, jotka eivät ole saaneet tartuntaa yhdestäkään rokotteessa esiintyvästä virustyypistä. Tartunnan saaneilla naisilla rokote suojaa niitä virustyyppejä vastaan, joihin he eivät vielä ole sairastuneet. Ihannetapauksessa rokote pitäisi saada ennen mahdollista kosketusta HPV:hen, eli ennen sukupuolielämän aloittamista, suositeltavasti 9. ikävuodesta alkaen. Rokote annetaan kolmena rokotteena 6 kuukauden aikana.

Vesirokko on virusperäinen, erittäin tarttuva kuumeellinen rokkotauti, joka podetaan enimmäkseen lapsena. Tauti aiheuttaa lapselle, jolla on terve immuunijärjestelmä, harvoin mätäistä ihotulehdusta, keuhkotulehdusta tai aivokalvontulehdusta. Huomattavasti vaikeammin potevat vesirokkoa nuoret ja aikuiset. Sen vuoksi vesirokkoa sairastamattomat on suositeltavaa rokottaa 12. ikävuodesta alkaen.

Puutiaisaivokuumevirus leviää ihmisen vereen tartunnan saaneen puutiaisen puremasta. Virus voi aiheuttaa aivotulehdusta ja aivokalvontulehdusta. Kevyempien tapausten oireet muistuttavat influenssan oireita. Puutiaisaivotulehduksen suojarokotus tulisi aloittaa viimeistään huhtikuussa, jolloin immuniteetti ennättää muodostua puutiaisvaaran aikaan mennessä. Täydellinen puutiaisaivotulehduksen vastainen rokotus koostuu kolmesta rokotteesta: ensimmäiset tehdään 1─3 kuukauden välin ja kolmas 9 kuukautta ─ 1 vuosi myöhemmin. Ensimmäinen tehosterokotus tehdään 3 vuoden kuluttua, ja seuraavat tehosteet 5 vuoden välein. Puutiaisaivotulehdusta vastaan suositellaan rokotettavan yksivuotiaasta lapsesta lähtien.

Pneumokokki (Streptococcus pneumoniae) on mikrobi, joka voi aiheuttaa keskikorvan- ja poskiontelotulehdusta, keuhko- ja aivokalvontulehdusta ja verenmyrkytystä. Pneumokokkirokote suojaa niitä pneumokokkien alatyyppejä vastaan, jotka sisältyvät rokotteeseen. Se suojaa myös meningiittiä ja verenmyrkytystä vastaan, sekä osittain myös keskikorvan ja keuhkoputken tulehdusta vastaan. Pneumokokin vastaista rokotetta suositellaan ehdottomasti, jos ihminen potee kroonista keuhkotautia (astma), sydäntautia (sydänvaurio), munuaistautia (nefroottinen oireyhtymä) tai aineenvaihduntasairautta (diabetes), tai kun on suunnitteilla elinsiirto, keskikorvaimplantaatin asentaminen tai pernan poisto.

Kurkkumätä aiheuttaa hengitysteissä, lähinnä nielussa ja kurkussa, peitteellisen tulehduksen. Paksu peite kurkussa voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja tukehtumisen. Virossa ei ole viime vuosina esiintynyt kurkkumätää, mutta sairaustapauksia on jatkuvasti esiintynyt naapurimaissa, Latviassa ja Venäjällä.

Tetanus, eli jäykkäkouristus, on erittäin vaikea ja usein kuolemaan johtava sairaus. Kurkkumätää ja jäykkäkouristusta vastaan annetaan uusintarokote 25. ikävuodesta alkaen joka 10. vuosi. Rokotus on mahdollista ottaa myös imettämisen aikana.

Hinkuyskä on viikkoja tai jopa kuukausia kestävä bakteeripohjainen tartuntatauti, jossa esiintyy vaikeita yskänpuuskia. Imeväisillä voi hinkuyskä aiheuttaa hengityksen pysähdyksiä, keuhkokuumetta, hengitysvaikeuksia, kouristuksia tai jopa pysyviä aivovaurioita. Myös myöhemmässä iässä podettu hinkuyskä voi aiheuttaa komplikaatioita. Hinkuyskää voi potea elämän aikana useita kertoja. Hinkuyskän sairastamisen tai rokotuksen jälkeinen immuniteetti ei ole elinikäinen.

A-hepatiitti on maksasairaus, jonka aiheuttava A-hepatiittivirus (HAV) on eräs tartunnallisista maksatulehduksia aiheuttavista viruksista. HAVia sisältävistä yksittäisrokotteista riittää 2-pistoksinen rokotesarja ─ toinen pistos tehdään 6─12 kuukauden kuluttua ensimmäisen pistoksen jälkeen. Yhdistelmärokotteissa noudatetaan B-hepatiitin rokotussarjaa pistäen yhteensä 3 annosta (0, 1 ja 6 kuukauden kuluttua).

Polion aiheuttaja on enteroviruksiin kuuluva poliomyeliittivirus. Euroopassa on esiintynyt poliotapauksia vain rokottamattomien joukossa. Sairaus etenee helpoimmissa tapauksissa kuumeena, päänsärkynä sekä kurkku- ja vatsakipuna. Klassinen vaikea raajojen lihasheikkous tai halvaus aiheuttaa liikuntarajoitteisuutta, hengityslihasten halvaus saattaa johtaa kuolemaan.